Silloin tukkutori oli ankea paikka, kauniista ja Suomen suurimmasta tuotevalikoimastaan huolimatta.
Kukka- ja puutarhakauppojen sesonkiaikaan ryysis oli kova, ja ystävällisyys ei ihan päällimmäinen vaikutelma jonka sai. Kauppiaat kahmivat kilpaa Hollannista saapuneiden kuormien parhaimmistoa itselleen - varausmenetelmä ei ollut silloin käytössä.
Kahvioita (lue ruokalaa) oli yksi tai kaksi, verentahrimia teurastajia kulki aulassa maahantuojien ja viljelijöiden rullakkojen välissä, matkalla viereisestä teurastamosta ulos tupakalle tai ruokalaan kahvipaussille.
Toista on nyt. Kellohalli ja Teurastamon ympäristö pursuaa lähiruokaa, trendikkäitä ruokapaikkoja, jopa vanhan ajan myyntivaunukin on löytänyt sinne.
Lisänsä tuo lavoille sijoitetut viljelysäkit, jotka rivi rivissä jököttävät keskellä vanhaa asfalttista lastausaluetta. Jokaisessa säkissä on vuokraajan nimi - muuten ei varmaan omaansa löytäisikään.
Tunnelma on, no trendikäs, kaupunkimainen ja rouhea. Väkeä olisi mahtunut paljon enemmän, mutta olin liikkeellä hiljaiseen aikaan.
Ai, se itse tukkutori? No, on sekin parantunut. Maahantuojia ja tukkureita on riittävästi, valikoima on kattava ja mielenkiintoinen. Täältä löytää asiakkaan terassille kaiken tarpeellisen - ja vähän itsellekin.
- Pihalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti