Italia on ollut lomakohteemme vuosien ajan. Pyrimme käymään mahdollisimman erilaisissa paikoissa, ja viipymään vähintään kolme viikkoa kerrallaan.
Tässä top 5 -paikat, ne joihin haluaisin palata uudelleen. Ne ovat jättäneet minuun ikuisen jäljen, tunteen ajan pysähtyneisyydestä, italialaisten vieraanvaraisuudesta, kiireestä ja suhinasta sekä luonnon loputtomasta kauneudesta ja ihmisen käden taitavuudesta.
Tässä minun top 5, var så goda.
1. Matera,Basilicata
Vanhaankin vanhempi Sassi di Matera, kivikautiset asuinluolat, upeat vaellusmahdollisuudet vuorimaisemissa, ihanat ihmiset, paikallisuuden ja aitouden leima kaikkialla, uskomaton historia ja selviytymistarina ja, ja.... Lista on loputon, tämä paikka on ehdottomasti nähtävä.
Appelsiiniviljelmät alangoilla, matka maaseudun läpi ja pikkuteitä pitkin kohti vuorenhuippua oli jo elämys itsessään, mutta perille päästyämme emme olleet uskoa silmiämme. Toki sinne pääsee myös uutta ja leveää moottoritietä, mikäli aikataulu on tiukka.
Matera on ainutkertainen. Me viihdyimme niin, että matka-aikataulukin piti rustata uusiksi. Lisää kokemuksiani kohteesta löydät tästä .
Suosittelen!
2. Amalfi, Positano ja alueen pikkukylät
Sanotaan, että Amalfin rantatie on maailman kaunein. Varmasti on, maisemat ovat huikeat. Reitti on muutenkin jännittävä, ihan vain teiden kapeuden ja vilkkaan liikenteenkin ansiosta.
Amalfi on tunnettu turistikohde, kesäaikaan täynnä elämää, lämpöä ja aurinkoa. Mikäli tälle alueelle suuntaa sesongin ulkopuolella, kokee sen verkkauden ja pysyvyyden. Tosin osa huippuravintoloista on kiinni, mutta voin luvata, että ravintoloita ja majoitusmahdollisuuksia riittää ja ruoka ja palvelu ovat silti huippua.
Paikalliset eivät vierasta uusia tulijoita, talon vuokraamalla liukui nopeasti kyläyhteisön osaksi. Marras-joulukuussa aurinkoa ja lämpöä riitti yllin kyllin.
3. Puglia: Salenton rannikko
Apulian (it. Puglia) maakunta on eteläisimmässä Italiassa, kuiva ja kuuma saappaan korko.
rannikko sinällään on jo oma-aloitteisille turisteille tuttu, ja se näkyy pitkissä hotellijonoissa ja talviaikaan autioituvissa kaupungeissa.
Mutta turismivyöhykkeeltä poikkeaminen kannattaa - pikkukaupungeissa tunnelma on aitoa eteläitalialaista. Ruoka on herkullista, samoin viini ja oliiviöljy maan parhaimmistoa. Palatseja ja oliivilehtoja riittää yllin kyllin.
Luonnonsuojelualueen läpi kulkee autotie, joka sallii pysähtymisen upeissa näköalapaikoissa.
4. Puglia: Ostuni, Bari ja Lecce
Nämä kolme kaupunkia kulkevat käsi kädessä, en pysty nostamaan yhtä ylitse muiden. Ja kaikki lähellä toisiaan, parin tunnin automatkan päässä.
Ostuni, La citta bianca, valkoinen kaupunki vuoren rinteellä Adrianmeren läheisyydessä. Kuulostaako taivaalliselta? No, on! Pikkukaupungin asukkaat huolehtivat rakennuksistaan, kylä maalataan säännöllisesti, kaikki on siistiä ja kaunista. Pittoreski kylä!
Bari, miljoonan asukkaan pääkaupunki rannikolla on vilkas keskus. Satuimme sinne paikallisen karnevaalin aikaan, ja tunnelma vanhan kaupungin kaduilla oli lähes villi. Seuraavana päivänä marssimme jonon jatkona kirkollismenoja seuraten, historiallinen patsas otetaan päivänvaloon vain kerran vuodessa, ja sitä sitten porukalla ihaillaan.
Lecce, lähes miljoonakaupunki tämäkin, on hulppea barokkikaupunki. Nähtävää ja kuvattavaa riittää, amfiteatterista upeisiin katedraaleihin. Sanottakoon, että hotellien taso oli myös parasta koko Apuliassa.
5. Rooma
Ikuinen kaupunki, johon kaikki tiet johtavat.
Nähtävää ja koettavaa riittää kaikkeen makuun. Taide, kulttuuri, muoti, ruoka, juoma sekä ihan vain ilmapiiri on itse koettava. Ja tietysti Vatikaani.
Varaamme aina Italiaan matkustaessa vähintään pari päivää Roomalle. Yksi päivä vierähtää jo kahviloissa ja toreilla maleksiessa. Sitten on vielä nähtävä vielä antiikin Rooma, kirkot, Vatikaani ja hoidettava ostokset... Lisää mietteitäni Roomasta löydät tästä.
Joten seuraavaa lomaa odotellessa,
- Pihalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti