Hyödyllistä tietää: Puutarhavyöhykkeet ja muut olosuhteet

Suomen kasvuvyöhykkeet (Ia - VIII) määrittelevät alueen kasvuolosuhteet. Vuodenaikojen lämpöolosuhteet ja kesän ja talven pituus vaikuttavat eri kasvilajien menestymiseen.
Tiedäthän omasi?


Valitse kasvilaji, jonka on todennettu selviytyvän omalla kasvuvyöhykkeelläsi. Kokeilumielessä voi toki istuttaa otolliselle kasvupaikalle arempiakin kasveja, mutta hyvä pääperiaate on noudattaa pihan istutuksissa kasvuvyöhykesuosituksia. Eteläisten vyöhykkeiden kasvit eivät talvehdi pohjoisessa, mutta pohjoisten kasvit menestyvät etelässä.

Huomaat ostoksia tehdessäsi, että suomalaiset kasvit tulevat aina kasvuvyöhykemerkinnällä, joka on merkitty roomalaisin kirjaimin. Hankkiessasi kotimaisen kasvin, joka menestyy kasvuvyöhykkeelläsi, olet moninkertaistanut kasvin mahdollisuuden menestyä ja kukoistaa.


Kotimainen omenalajike Raike, Malus domestica sp. Raike.


Mikäli piha tuntuu pimeältä tai kylmältä, voit muokata pihasi pienilmastoa otollisemmaksi. Poista varjostavaa kasvustoa tai istuta nopeakasvuinen puu liian aurinkoiselle pihalle varjoa antamaan. Istuta tuulisimpaan paikkaan tiivis aidanne tuulta estämään tai runsaslehtinen pensasryhmä pihan viileimpään kolkkaan lämpöä tuottamaan. Lisää tietoa ja ohjeita kasvuolosuhteiden muokkaamiseen löydät tietokirjasta Pihasuunnittelijan ABC.

Rautatien omenapuu, Malus Hyvingiensis, on niin kutsuttu pikkupuu. Se ei kasva korkeaksi, mutta vaatii kasvutilaa leveän kasvutapansa vuoksi.

Tunne pihasi kasvualustan koostumus ja haasteet, ja helpotat uraasi menestyvänä puutarhurina tai lähes hoitovapaan pihan omistajana. 
Multavan pihamaan omistavat ovat tunnetusti loistavia puutarhataitajia - helppoahan se on, kun lähes kaikki kasvit menestyvät ja kasvavat kilpaa otollisessa maaperässä.
Hiekkainen maaperä on myös melko kiitollista - tarvittava määrä hiekkaa poistetaan ja tilalle lisätään vastaava määrä runsasravinteista multaa. Väliin on asennettava suodatinkangas tai joku muu eristävä materiaali estämään mullan valuminen hiekkaan.
Savimaa on hankalin - se routii ja on kylmä kasvualusta. Kohopenkit, salaojitus ja pohjamaan tasaisuus edistävät tilannetta huomattavasti. Savista kasvualustaa voi parantaa sekoittamalla siihen hiekkaa ja turvetta tai puutarhamultaa.
Maan happamuuspitoisuuttakaan ei pidä unohtaa; osa kasveista vaatii kalkkiperäisen ja multavan kasvualustan (hedelmäpuut, suurin osa koristekasveista, ruusut etc.), osa happaman (havut, alppiruusut, mustikat etc.)