29.1.2016

Harmaan karkottajat - kukkakauppiaat



Koko eteläinen Suomi on melko harmaan säätyypin vallassa. Minuun sää vaikuttaa paljon: aurinko tai kaunis talvimaisema antaa puhtia ja uusia ideoita, loska ja synkkä sää taas kadottaa ne alta aikayksikön.

Leikkokukat ovat kuuluneet minun elämääni aina, jo lapsuuden kodista opittuna. Vaikka ne eivät enää kuulukaan kukkakauppiaan ammattietuna arkeeni, on niitä silti saatava.

Kruunuvuokko (Anemone) on herkkä ja kaunis valkoisena.


Syreeni ja leinikki ovat alkukesän lajeja, mutta ne sopivat upeasti talvikimppuihin. Ja antavathan ne lupauksen keväästä!

Pastellisävyt harmaan päivän keskellä piristävät kummasti. Neilikka kantaa turhaan vielä hautakukan leimaa, samoin kuin kuvassa keskellä oleva kalla - ne ovat kestäviä leikkokukkia, joita saa lähes kaikissa sateenkaaren väreissä.

Puikkokämmekkä (Dendrobium) on talviajan suosittu orkidea. Se on helppohoitoinen ja kukkii kauan - kunhan saa valoa.

Perhoskämmekkä (Phalaenopsis) on ollut jo vuosia myydyin ruukkukasvilajike Euroopassa. Se on helppohoitoinen, tyytyy vähään hoitoon, ja kukkii kuukausia.

Jalohortensia (Hydrangea) on haasteellisempi hoidettava, mutta kiittää upealla ja pitkällä kukinnallaan. Sitä tulee lannoittaa ja kastella säännöllisesti. Kesäkuussa voit siirtää sen ulos ja istuttaa suurempaan ruukkuun tai maahan puolivarjoon. Ulkona hortensia kukkii aina ensimmäisiin pakkasiin saakka.

...

25.1.2016

Winter wonderland - valkea puutarha

                                                                Lunta, lunta, lunta!



Talventörröttäjä-termi on huono. Se ei anna oikeutta itse törröttäjille, kauniit kasvit, kaamea nimi.
Niin pensaat, perennat kuin puutkin luovat talvimaiseman, puhumattakaan ikivihreistämme.
Mikäli tontti on yhtä tasainen ja mielikuvitukseton kuin meidän, niin muotoja ja korkoeroja - jännitystä - saa luotua eri korkuisilla kasveilla. Ryhmittely on avainsana!



Oksien värit ja muodot, ne korostuvat lehdettöminä. Kaunis puun latva paljastuu, kun lehdet putoavat ja päästävät oksiston pääosaan.
 Pysähdy hetkeksi kotipuun viereen, tarkastele sen oksistoa tai talon seinustan köynnösten kuivuneita kukintoja.


Hydrangea anomala subsp. petiolaris,  köynnöshortensian kukintoja.

En koskaan leikkaa alas omaa pallohortensia-aidannettani syksyisin, vaikkakin kirjaan toimeenpiteen suositeltavana suunnittelemieni pihojen hoito-ohjeisiin. Kasvi on erinomainen valinta lumenläjityspaikoille, koska se alasleikattuna ei välitä suuristakaan lumikasoista päällään. Se kasvaa metrin korkuiseksi vehmaaksi kukkivaksi kasvustoksi joka vuosi. Mutta on se kaunis talventörröttäjänäkin - yksi suosikeistani.


Hydrangea arb. Annalbelle, pallohortensia etualalla.
Sorbus sorbifolia, viitapihlaja-angervon talviasu.


Spiraea betulifolia, koivuangervo.

Lumipeite suojaa kasveja pakkaselta. Ikävä kyllä lumi suojaa myös kasvualustan suojassa talvehtivia tuholaisia. Toivotaan, että alkuvuoden tulipalopakkaset ovat tehonneet, ja etana-kanta olisi pienempi, kun kevät koittaa. Espanjansiruetana, lehtokotilot ja kasvavaa harmia aiheuttavat punkit eivät pidä pakkasista. Toivottavasti Suomen talvi hoitaa tämän ongelman nyt hieman parempaan tasapainoon.

Ja jos lumityöt tuntuvat liian työläiltä, tässä neuvo, joka oikeasti tepsii. Nauti lasi kuplivaa juhlajuomaa tai kuppi teetä palkintona tehdystä työstä - Pihalla..


En malta olla jakamatta tätä maisemaa kanssanne, tämä kuvaotos on tämän aamuiselta kävelyltä.


 





24.1.2016

tammikuu


Vietän kesälomani aina joulu-tammikuun aikana. Mutta loma-aikanakin akkujen lataamiseen liittyvät silti pihat, kasvit ja luonto. Vihreä maailma, tai tähän vuoden aikaan valkoinen maailma, on minulle tärkeä ympäristö, koskematon tai ihmisen muovaama.


Viime lomani vietin viimeistellen kirjaani Pihasuunnittelijan ABC (WSOY), joka ilmestyikin maaliskuussa kirjakauppojen hyllyille.
Teos on vastaanotettu hyvin.Tietokirjailijan titteli tuntuu yhä vieraalta, mutta luultavammin totun siihenkin viimeistään seuraavan kirjan myötä.
Lisätietoa ja arvosteluja löydät kirjastani täältä ja täältä.

Tämän vuotisen loma-aikani olen matkustellut ja laiskotellut. Kuljen kotikaupunkini Hangon rantoja, ihmettelen näitä pimeän vuodenajan upeita värejä, poltan kynttilöitä ja rapsuttelen tätä minun kanssani vanhenevaa nelijalkaista. Tarkoituksena on toteuttaa kaksipäiväistä työviikkoa aina helmikuulle saakka.

Tulliniemen ranta talviasussaan. Meri savuaa ja uhkaa jäätyä, hankolaiset punaiset kalavajat paistattelevat auringon paisteessa. Tammikuu parhaimmillaan!

Marraskuun matkakohteena oli Lissabonin alueen puistot ja pihat. Kuten kaikki pimeän vuodenaikana aurinkoon pakenevat tietävät, tekevät lämpö, aurinko ja eksotiikka mörököllistäkin hymyilevän ja jopa sosiaalisen olennon.
Niin kävi meillekin, taas kerran. Kasvien ja koko luonnon taika puree aina, se vaan parantaa ja kokoaa kaamoksessakin vaeltavan.


Suuret puistoalueet dominoivat myös tiheään asuttua kaupunkikuvaa.





Keskustan suurin katu Avenidas de Liberta halkoo kaupunkia lähes -joen rannasta päätyen aina suurimpaan puistoalueeseen, Parque Eduardo VII. Se on ehdottomasti visiitin arvoinen. Alueella on sekä suuri geometrinen muotopuutarha että lasten leikkialue ja kasvitieteellinen puutarha. Puutarhataidetta löytyy niin klassista kuin huumorilla höystettyä.

Puksipuu-labyrintti.

Lintualtaat olivat täynnä siivekkäitä kylpijöitä. Tässä uteliain yksilö, melkoinen kaunotar!

Kasvitieteellisen puutarhan vesiaiheen kalat.

Yksi Lissabonin tuhansista puutarhapatsaista. Tyttö ja kiinanruusu, Hibiscus.


Tässä Lissabonin tuliaisia, näin alkuun. Kuvia kertyi kaiken kaikkiaan lähes tuhat, joten lisää on luvassa eksotiikkaa, puistoja ja upeita kivetyksiä.

Lumeen peittynyt Suomi on vähintäänkin yhtä kaunis ja eksoottinen, mutta joskus täytyy käydä hakemassa tälle vahvistusta vähän kauempaa.

Ja missäs muualla  - Pihalla.